Orisuora ja vähän tulevaa

 

Eilen sunnuntaina oli sitten Marttilassa Kylämäen hevostilalla Orisuora jonne mekin Nöpin kanssa lähdimme! Matkaseurana ja ihanina apukäsinä toimivat team-Sannit, eli pikkusiskoni Sanni joka ystävällisesti meitä kuskasi ja groomi/hevosenhoitaja/Emmi-hoitaja Sanni.

Matka sujui hyvin, navigaattori ohjasi jokaisen mahdollisen oikoreitin pikkuteitä pitkin, mutta onneksi kuskimme Sanni handlasi hienosti tilanteet. Perillä otimme ensimmäisenä hevosen vapaana olevaan karsinaan ja sitten vaunut alas. Vähän kiireellä aikataululla olimme ja pitikin alkaa heti laittaa Nöpiä kuntoon ajoa varten.

Kävimme tekemässä hyvin nopean verryttelyn hiekkatiellä ja sitten pitikin jo olla kentällä.

Alun pysähdys oli Nöpin mielestä taas todella tylsä juttu. Se ei ilman kunnollista verryttelyä jaksa tuollaisessa tilanteessa seistä vaan olisi menossa jo... Malttia tarvittaisiin lisää. Työajossa se malttaa oikein hienosti ja seisoo vaikka maailman tappiin asti, mutta valjakkovaunujen edessä se on niin työn touhua täynnä, ettei se meinaa pysyä housuissaan... :P

Itse ajo sujui hyvin. Nöpi oli iloinen, pirteä oma itsensä ja miellyttävä ajaa. Lisäyksetkin lähtivät hyvin. Käynti ei oikein venynyt - voi olla, että parin päivän takainen pieni ”onnettomuus” saattoi vähän jäykistää orin takapäätä... Sanotaanko, että tuohon ”onnettomuuteen” nähden se liikkui videoltakin katsottuna oikein hyvin ja elastisesti!

Ajosuorituksen tehtyämme purettiin hevonen vaunuista ja valjaista, itse lähdin hakemaan helpotusta aivan kamalaan nälkääni (ja vähän suklaata Sanneille) ja Sannit jäivät katselemaan muiden oriiden suorituksia. Ja taas tuli kiire laittaa itsensä ja hevonen valmiiksi... Ehdimme kuitenkin, verryttelyä ei toki ollut ollenkaan (kävelyn lisäksi) kun ei ollut tilaa missään ravata ja laukata, mutta ei kun kentälle vain.

Sellaisen huomion haluan tähän heittää vaikka saattaisi selittelyltä kuulostaakin:

• edellinen ratsastuskertani Nöpillä oli Tampereen messuilla alkukuusta, koska satula on ollut sitten melkein siitä lähtien topattavana
• topattua satulaa ei ollut ehditty kokeilla ratsain Nöpin selkään, vain käytävällä tarkistettu

Noh, kaikkihan alkoi ihan kamalasti, kun Nöpi päätti yhtäkkiä ”muka” jännittää puiden takana mikrofoniin puhuvaa ihmistä ja sen jälkeen aidan vieressä istuvia ihmisiä... Ensimmäisessä ravilisäyksessä se syöksyi eteenpäin, mitäs tyhmänä tein ensimmäisen lisäyksen kohti porttia ja muita hevosia... Muuten ravi oli ihan tahdikasta ja hyvää. Laukka taas... Noh, Nöpi esitti huumorintajuisen puolensa! Se – luultavasti vanhasta tottumuksesta kapean satulan vuoksi – pukkaili laukannostoissa kumpaankin suuntaan. Lisäksi se esitti hauskaa köyryselkälaukkaa aina välillä. Mutta itse hämmästyin kyllä laukan ilmavuudesta.

Oman analysointini tulos on, että Nöpin oli nyt helpompi liikkua tarpeeksi leveän satulan kanssa ja se huomasi sen itsekin. Nostojen pukittelut johtuvat varmaankin siitä, että se ”oppi” niin tekemään kapeaa satulaa protestoidessaan ja ehkä luuli, että satula ottaa edelleen kipeästi nostoissa. Nöpi ei vaikuttanut missään vaiheessa tyytymättömältä vaan ennemmin iloiselta ja kujeilevalta... Olisi pitänyt kokeilla satula ratsain jo ennen Kylämäellä esiintymistä, mutta satula tuli vasta perjantaina jolloin oli hieronta (ei voinut ratsastaa hieronnan jälkeen) ja lauantaina oli ehdottoman pakollinen koulurataharjoitus Ypäjän kisoja varten joten näin nyt. Noh, Nöpi näytti kyllä sitten sekä sen rauhallisen, että sen huumorintajuisen ”Vaahteramäen Eemeli” -puolensa.

Hauska päivä oli ja on ”mulla” (edelleenhän Nöpi ei omani ole vaikka kovasti sen haluaisin olevan) hieno ori! Kommentit Orisuoran jälkeen ovat olleet niin positiivisia, että hyvä etten ole itkua

vääntänyt niitä lukiessa! Tulee sellainen tunne, että jotain olen Nöpin kanssa varmasti oikein tehnyt. Tässä vielä video meidän päivästä Marttilassa:

Tänään olimme taas ”hyvänmielen-maastossa” revittelemässä ja kuuntelemassa lintujen laulua. Nöpi päästeli taas parit suorat iloisin mielin tuhatta ja sataa, sitten metsässä käveleskelimme pitkin ohjin haaveillen tulevasta – minä Ypäjän kisoista ja Nöpi varmaan heinäkuun laidunlomasta tammojen kera...

Mutta nyt katse kohti ensi viikonloppua, Kokoontumisajoja. Perjantaina valmentaudumme Anna Kärkkäisen johdolla esteillä, lauantaina Rosali Kivitien kouluvalmennuksessa ja Heidin ajovalmennuksessa. Sunnuntaina on show-näyttely jossa esitän Nöpin, Teiskon ja Lakupeikon, meidän orikolmikon siis!

Tässä vielä videota myös tästä päivästä. Halusin vähän kuvata Nöpin käyttäytymistä kotioloissa: