Edistysaskelia x3

Nyt vihdosta viimein! Eiliselle jo lupasin teille lisäinfoa tästä kirjavasta poniherrasta, mutta toisin kävi ja tallille pääsin vasta tänään. Ensin voisin kuitenkin kertoa torstaista vähän.

Torstaina 15.3 ensin Roskilden luo. Ihan sama tuttu rutiini jatkui edelleen: ensin juoksutus, sitten selkään. Nyt ei enää ole tarve juoksuttaa ratsastajan kanssa vaan aletaan heti kävellä ja ravata ympäri kenttää. Nämä kelit nyt tekivät kuitenkin sen, että tamma varoi askeltaan todella paljon ja lopulta alkoi selvästi protestoida kentällä liikkumista vastaan, kun paikoitellen oli kovastikin liukasta. Ei kannata saada hevosen lihaksia jumiin ja aiheutettua mahdollisia kaatumisia ja sitä kautta ottaa hurjasti takapakkia ratsutukseen joten maanantaina tamma laitetaan vielä nyt näille kevään liukkaille keleille hokkikenkään (ollut kengättä tähän asti) ja sitten jatketaan hommia. Eli pienen tauon saa nyt joka tekee varmasti hyvääkin. :)

Hessillä pääsin heti ihastelemaan sitä kirjavaa poitsua josta muutaman kuvan teille lisäsinkin! "Pete" on tullut ajo-opetukseen ja tähtäimenä ponioripäivien käyttökoe (ajokoe). Kovin fiksulta vaikutti käytökseltään ihan heti. Tallissa otin työn alle ensimmäisenä tuon mahtavan harjan ja hännän selvittämisen. Tuumin, että ehkä kolmasosa pullollista showshinea pitäisi ne hetken selvinä ja puhtaina... Valjaiden sovittelussa meni aikaa, piti vähän ottaa osa sieltä ja toinen täältä jotta sai tälle pienen pienelle oripojalle suurinpiirtein sopivat ohjasajovermeet. Itse ohjasajossa (tai "takaa-ajossa") Pete toimi yhtä mallikkaasti kuin tallissakin. Tuntuisi olevan käytökseltään siis todella hieno 4v oripoika!

Nöpin juoksutin, en viitsinyt nousta sen selkään, kun satulan sopivuuden kanssa on vähän häikkää. Ensi viikolla päästään taas töihin ratsain... Komeaa ravia näytti, muutamat lisätytkin isolla ympyrällä. Selvästi paremmin liikkui nyt ilman satulaa ja ratsastajaa. Tallissa vielä klippasin loppuun - tai siis sen verran sain klipattua, että jäi enää siistimistä vaille... Oliko tämä jo viides kerta klipperiä heiluttaen? Huh! Mutta alkoi sieltä jo kuoriutua HEVONEN sen kaiken karvamäärän alta...!

Ja sitten tähän päivään! Eli tänään lauantaina 18.3 suuntasin heti Hessille (Roskilde saa siis lomaa kengitykseen asti). Päätin tänään liikuttaa Nöpin ajaen ja sovimme omistajan kanssa, että laitetaan ensimmäistä kertaa nelipyöräiset sen perään. Vielä pohdittiin kuolainvalintaa ja päädyttiin kokeilemaan kankea, jossa on "rullat" sivuissa. Nöpillä on ollut vähän sellaista ongelmaa nyt viime aikoina, että puree etenkin vasemmalta kiinni kuolaimeen todella lujasti. Luultavasti epäsopivan satulan tuomaa kipuilua selässä johon se reagoi tuolla tavoin, mutta nyt täytyisi vain saada ori liikkumaan ja taipuisaksi ja saada oikeanlaisen liikkumisen kautta selkä taas kuosiin...

Kuolainvalinta oli onnistunut, Nöpi liikkui selvästi erilaisella profiililla ja tukeutui kuolaimeen olematta kuitenkaan yhtään raskas kädelle. Nelipyöräiset eivät tuottaneet minkäänlaista päänvaivaa vaan ori veti niitä aivan kuin olisi tehnyt sitä aina. Innostuttiin jopa menemään eilisistä tarkkuusajoharjoituksista jäänyttä rataa muutamaan kertaan. Hyvältä tuntui, tästähän saattaisi jopa itsekin innostua taas kun on mukava hevonen ajettavana! Kyllä ratsastus pysyy päälajinani, mutta on tuo ajaminen mukavaa vaihtelua niin hevoselle kuin itsellekin...

 
Ja kuvistakin kun katsoo niin ai vitsi, kun on komea ori. :) Vähän vielä vauva, saattaa jopa vielä olla vähän kasvuvaiheessakin edelleen - Nöpi on iso kuin mikä ja kasvanut pitkään. Nämäkin asiat täytyy nuoren kanssa ottaa aina huomioon, kasvuvaiheessa täytyy vielä liikuttaa vähän säästeliäämmin ja huomioida jatkuvasti muokkautuvat lihakset esimerkiksi satulan suhteen. Nöpinkin satula on katsottu sopivaksi vuodenvaihteessa, mutta nyt se on jo selvästi epäsopiva... Eli lyhyessä ajassakin voi jo muutoksia tapahtua!

Tuossa vielä videonpätkää:

Nöpin jälkeen oli vuorossa seuraava ajettava, eli Pete aka "Poni"! Jos viimeksi oli vaikeuksia löytää sopivia valjaita niin voin kyllä kertoa, että nyt etsimme sopivia ravivaljaita (edelliset oli valjakkovaljaat) kolminkertaisen ajan... Silat löytyi heti, mutta mahavyöt olivat aivan liian pitkiä, rintaremmiin piti tehdä lisäreikiä, häntäremmit olivat liian pitkiä... Joutui ihan tosissaan metsästämään sopivia osia ympäri tallia. Lopulta poni oli kuitenkin valjastettu ja päästiin liikkeelle.

Ohjasajoin Peten ensin kentällä. Tällä kertaa toimi huomattavasti paremmin kuin viimeksi! Jätin nyt turparemmin pois, se jotenkin vei kuolainta suusta sivulle kun oli niin kamalan paksu... Olikohan siinä sitten syy viimekertaiseen kuolaimen kanssa pelleilyyn. Nytkin itseasiassa muodostui ongelmaksi se, että kääntäessä kuolain tulee ulos suusta... Tutteja ei oikein voi harkitakaan, koska ongelma olisi kuitenkin sama sitten oripäivillä koska tutit eivät ole kisatilanteessa (johon oripäivien ajokoe on verrattavissa) sallitut... Ensi kerralla kokeilen siis ravikuolainta, jos se olisi parempi.

Ohjasajon jälkeen siirryimme valjaskatokseen ja laitettiin ponille kärryt perään. Siirtelin kärryjä puolelta toiselle niin, että aisa kosketti ponin kylkeä ja poni joutui siis siirtymään sivulle aisan kosketuksesta. Hienosti ymmärsi jutun juonen eikä korvaansa lotkauttanut millekään joten kyllähän me sitten liikkeellekin jo lähdettiin! Ensin kahden taluttajan kanssa ja kentälle päästyämme toinen taluttajista jäi kuvia napsimaan. Ja voi kuinka fiksu nuori poniori tämä Pete olikaan! Ensimmäistä kertaa kärryt perässä, taluttaja otti narun irti kuolaimesta mutta jäi kävelemään vierelle ja lopuksi vielä ravattiin kenttä ympäri!

Ainoa ongelma tämän kanssa on kunto: kuukaudessa täytyisi sen verran kuntoa kohottaa, että jaksaa suorittaa hyvin sen ajokokeen Ypäjällä. Nyt oli aika puhki pienen kärryttelyn jälkeen. Muuten ei ole varmasti mitään ongelmaa, poni on luonteeltaan niin super hyvä, etten ole kyllä näin hyväluonteiseen nuoreen ponioriin vielä törmännytkään. Kyllä se kuntokin lähtee kohoamaan, pari viikkoa mäkiajoa ja vesien viemistä kärryillä tarhoihin ja pihatoille + kentällä ajelua ja sitten aletaan laittaa vetoliinoja ja ottamaan vetokarttukin käyttöön... (vetokarttu = kärryissä/vaunuissa etuosaan kiinnitetty tapin varassa liikkuva poikkitanko, johon kiinnitetään rintaremmistä tulevat vetoliinat eli silloin hevonen/poni vetää nimenomaan rintaremmillä kuten kuuluisikin)

Näiden kahden ajettavan jälkeen tuntui jo, että nyt riittää ja alkaa olla jo aivan puhki, mutta Valtti odotteli jo karsinassaan niin odottavan näköisenä että pitihän se vielä ratsastaa. :) Ja kyllä kannatti! Nostettiin ensimmäiset laukat molempiin suuntiin ja se oli Valtin mielestä KIVAAAA. Muutamat pukitkin sieltä kyllä tuli... Laukattiin jo ympäri kenttää ja oikein hyvänoloinen laukka tällä on, kuten ravikin. Pahoittelen tuota istuntaa, jotenkin näillä pienemmillä herkästi lähtee nojailemaan eteenpäin... Äh, istuntareeniä, istuntareeniä.

Jarruja vähän haettiin välillä, Valtin mielestä vielä täytyy laukata...

Huomenna Anna Kärkkäisen valmennus Muusan kanssa. Jee, hyppäämään! Petekin pääsee vielä ennen valmennuksia hommiin ja toki Roskilden kanssa katsotaan miltä se kenkien kanssa liikkuminen tuntuu. :)