Tänä aamuna vatsalihakset huutavat hallelujaa. Tätä tunnetta ei ole tuntunut sitten... lasketaas... 9kk + 5kk... vuoteen ja kahteen kuukauteen! Raskausaikana ei tullut vatsalihaksia juuri rasitettua ja sen jälkeen en ole tiennyt mistä ne olisin taas löytänyt... Vauva syntyi 5kk sitten sektiolla joten lihaksista tuossa keskivartalon seutuvilla ei ole ollut tietoakaan. Mutta iloinen olen tästä kivusta mikä liikkuessa tuntuu vatsan seudulla! Ne ovat siellä edelleen, jee!
Eilen oli siis ensin pientä rääkkiä mistä luulen tämän kivun johtuvan. Kokeilin kuolaimettomia suitsia Jevin kanssa ja väänsin siis kunnolla koulua - itselleni "vääntää kunnolla koulua" on tosin nyt vielä pelkästään se, että istun kauemman aikaa harjoitusravissa! Mutta tehtiin väistöjä, vastalaukkoja, avoja ja sulkuja, lähinnä halusin testata kuinka niiden kuolaimettomien kanssa hevonen toimi. No eihän se oikein toiminut... Suitset olivat aika järkyttävät. Tiedän, että on varmasti ratsastajassa itsessäänkin parantamisen varaa (todella on!) mutta nuo suitset olivat oikeastaan sama asia kuin se, että olisi lyönyt päähän nahkariimun ja narut kiinni riimuun... Miehelle tuli selitettyä eilen illalla "miesten kielellä": ohjaustehostin puuttui ja jarruissa häikkää. ;) Kokeilen vielä tuon hevosen kanssa LG Bridlea, jos siinä olisi vähän enemmän rattia ja jarrua. Miksi kuolaimettomia? Noh, sen saatte kuulla myöhemmin... Sanotaan näin, että löysät on jo housussa valmiiksi.
Muutama kuva tuosta kokeilusta. Näyttää paremmalta miltä se tuntui! Nähtävästi ohjan pituutta pitäisi osata vielä säätää, tuli keskityttyä vähän liikaa siihen istumiseen.
Sitten oli vuorossa Muusa (5v). Muusan kanssa suunnattiin estetunnille hyppelehtimään muiden joukkoon. Alkuun otettiin pääty-ympyröillä ravia kavaletin yli. Muusa vaikutti vähän tahmealta, sillä olikin kyllä rankka viikonloppu ja voi tuo tahmeus olla vielä sieltä lähtöisin. Keskittyessään sujui hyvin, samoin toki itse piti kunnolla valmistella hevonen puomin ylitykseen tai muuten kolisi. Muusa oli kuitenkin suhteellisen taipuisa mikä oli oikein mukavaa. Seuraavaksi lähdettiin menemään kahdeksikolla lävistäjillä olevia puomisarjoja. Sama juttu, heti huomasi mikäli oma valmistelu puomeille jäi vähän vajaaksi. Pitäisi muistaa ratsastaa "askel kerrallaan" eli jokaiselle puomille erikseen, vaikka ne aivan peräkkäin ovatkin... Lopuksi sujui kuitenkin hyvin. Muusalle on ollut vähän haastavaa vielä tehtävät joissa tulee monta asiaa peräkkäin. Nyt kuitenkin keskittyminen oli hyvää ja hevonen oli erittäin yritteliäs. Lopulta lähdettiin ottamaan hieman hyppyjä. Tehtiin edelleen pääty-ympyrät kavalettien yli, nostettiin laukka ympyrän jälkeen ja laukassa yli lävistäjällä olevan ristikon. Meillä oli Muusan kanssa välillä vähän erimielisyyksiä siitä, otetaanko esteen eteen vielä askel vai lähetäänkö hyppyyn... Lopulta kuitenkin likka ymmärsi, että totteleminen käskyä lähteä hyppäämään on ehkä parempi vaihtoehto kuin yrittää mahduttaa esteen eteen vielä yksi pieni askel. Laukka pyöri nyt hypätessä paremmin kuin verryttelyssä. Muusalla on hypätty vielä hyvin vähän, nyt olisi tarkoitus aloittaa Kärkkäisen Annan valmennuksissa. Kyllä se siitä!
Tuossa ihan lyhyt videopätkä.
http://www.youtube.com/watch?v=V9H4sTVpP10&feature=youtu.be
0 kommenttia :
Lähetä kommentti