Jees, kun ratsutushommat on nyt kesän aikana aika vähissä (mitä nyt välillä tulee valmennettavien hevosia läpiratsastettua) niin näin kesäaikaan on onneksi kuitenkin kaikenlaista muuta mukavaa tekemistä heppojen kanssa! Kuten esimerkiksi näyttelyt ja niihin valmistautuminen!
Hovilta lähtee SAHYn arabihevosnäyttelyyn (Forssaan 18.8, tervetuloa katsomaan ja kannustamaan!) Hovin oman epävirallisen näyttelyn voittanut 3v ori Fire, jota olen aikaisemminkin blogissa esitellyt, sekä 1v tamma Azucar, jonka esitin Hovin omissa näyttelyissä. Fire on lähtenyt tehotreeniin osaavalle ihmiselle joka varmasti saa kaiken mahdollisen loiston irti nuoresta orista, mutta minä touhuilen samoissa merkeissä "kotosalla" Azucarin eli "Sokerin" kanssa.
Nyt Sokerin kanssa on takana neljät näyttelytreenit. Näyttelyharjoitusten lisäksi sen ohjelmassa seuraavat kaksi viikkoa (+ tämä kuluva viikko) mm. maastokävelyä ja irtojuoksutusta. Tammalle on myöskin lisätty väkirehuja ja se on otettu nyt öiksi sisälle. Sokeri on kasvanut tämän vuoden aikana korkeutta aika kovasti ja se näkyy valitettavasti kyljissä - vaikka kylkiluut eivät sillä paistakaan (sellaista hevosta ei näyttelyyn vietäisi) niin se on vähän kuivakassa kunnossa. Mutta on muutosta tapahtunut jo parempaan päin. Yöt se viettää sisällä, jotta saisi syödä rauhassa väkirehunsa ja levätä... Laidunelämä on hevosellekin väsyttävää, jos siellä kävellään, syödään ja ravaillaan kavereiden kanssa ja ötököitä karkuun yötä päivää.
Voisin kertoa vähän kuinka harjoittelemme Sokerin kanssa tulevaa koitosta varten.
Täytyy sanoa ihan ensiksi, että kyllä on oppivainen varsa! Ensimmäisellä kerralla harjoittelimme pysähtymään jalat "oikeinpäin" eli etujalat tasan ja takajalat auki tuomarin suuntaan, harjaton puoli tuomaria kohti. Käytännössä siis niin (Sokerin harja on vasemmalla puolen eli tuomarin puolen kylki on oikeanpuolimmainen) että vasen jalka edempänä, oikea jalka taaempana.
Kun tämä sujui, aloimme harjoitella piiskan kanssa venyttämistä. Alkuun tein niin, että palkitsin porkkananpalasella (tuntui olevan herkkua!) joka kerta, kun Sokeri koski turvallaan piiskan päässä olevaa muovipussin suikaletta. Hyvin nopeasti Sokeri tajusi jutun juonen ja mihin tahansa piiskan pään laitoinkin osoittamaan, se nopeasti pyrki turvallaan koskettamaan sitä.
Tästä oli helppo lähteä pyytämään venytystä eteenpäin ja nyt olemme siinä tilanteessa, että piiska tarvitsee nostaa vain ylös, en siis välttämättä pyydä koskettamaan piiskaa vaan pelkkä venytys kohti sitä riittää.
Vielä ongelmana on korvat. Arabi saisi olla koko ajan tarkkaavaisen näköinen ja mielellään siinä seisottaessa sen korvat saisivat olla eteenpäin... Tuntuu kuitenkin, että nyt tiiviin harjoittelun seurauksena Sokeri vähän "tottui" touhuun eikä enää ollutkaan niin tarkkaavainen, joten nyt pidämme treenissä viikon tauon ja jatkamme sitten.
Tyttökin oli tallilla mukana ja aika innoissaan kiljui ja nauroi hevosille :)
0 kommenttia :
Lähetä kommentti