Sahyn arabinäyttelyt Haminassa 27.7

Pari kuvaa teille nähtäväksi ja myöhemmin postailen päivästä - huomenna, ylihuomenna, katsotaan koska on kuvaajat saaneet kuvia nettiin, että on vähän enemmän kuvitusta tekstille. :)

Bronze Champion Stallion - Galileo

Most Classic Head - Fire

Ajatuksia näyttelyesittämisestä

Otetaas sitten tämäkin käsittelyyn, edellisen "Ajatuksia ratsutuksesta" -tekstin lisäksi.

Miten mitataan ammattilaisuus? Kuka voi kutsua itseään ammattilaiseksi sellaisessa työssä, johon ei ole olemassa minkäänlaista tutkintoa?

Tätä olen pohtinut, kun olen lueskellut keskustelua – yllätys yllätys – ht.netissä. Aihe tosiaankin se, voinko kutsua itseäni ammattilaiseksi tai edes puoliammattilaiseksi (itse siis tosiaan käytin tätä jälkimmäistä termiä) kun tarjoan itseäni esittäjäksi näyttelyihin. Kuulemma Suomessa on vain pari ammattilaista tässä ”lajissa”. Kuinka he ovat tulleet ammattilaisiksi?

Vuonna 2009 russ-ori Lusty Flax

Minulta saa kuitin mikäli esittämäni hevosen/ponin omistaja niin haluaa. Maksan näin ollen myös verot tienesteistäni. Tosin millekään hirmuisille tuntipalkoille ei kyllä mitenkään pääse. Lasketaas esimerkiksi Sahyn arabinäyttelystä:

+ 620e jotka siis tulevat esittämisistä, klippauksista ja treenaamisista joita olen tehnyt pitkin kuukautta
- 100e polttoaineet edes-takaisin näyttelypäivänä
- 100e juoksukengät
- 100e vaatteet (suorat housut, kauluspaita, liivi)
- 50e polttoaineet jota makseltu ajellessa treenaamaan ja klippaamaan hevosia
- 100e klipperin terät yhteensä (kolme erilaista terää)
- 50e kaikki mahdolliset aineet ja muut vermeet mitä näyttelypäivänä tarvii (”meikki”välineet – hevosille siis! - showshine jne.)

= 120e

Vuonna 2012 ox-tamma Azucar

Vuonna 2012 ox-ori Ziroco

Lähden perjantaina klo 16 (en ole vielä päättänyt, mutta näin luulen, en ainakaan myöhemmin) ja tulen takaisin lauantaina illalla, sanotaan vaikka 21. Tunteja tulee siis 29h joista toki nukun osan mutta olen joka tapauksessa pois kotoa. Voisinhan lähteä yöllä klo 3. Ja sitten juosta kuuden hevosen kanssa useampaa kertaa? En taida...

Huom. summat pyöristetty alaspäin (paitsi tuo ainoa plussa-kohta).

Arabinäyttelyissä saa JUOSTA!

Vieläkö joku miettii mihin niitä juoksukenkiä tarvitsee?

Tuntipalkkani on siis 4,1e. Hmm... Mielestäni tuo pyytämäni 60-80e/hevonen on siis ihan perusteltua. Eikä se arabi-ihmisistä sitten kaiketi ole suurelta tuntunut, kun ovat sen ilomielin suostuneet maksamaan. Täytyy sanoa, että jos itse omistaisin ponin/hevosen jota näyttelyttäisin, voisin itsekin maksaa jollekin toiselle tuon summan ja vain nautiskella omistajan roolissa kauniin hevoseni katselemisesta. Ihan todella, on se aivan eri asia pystyä vain keskittymään siihen jännittämiseen, siksi jossain kohtaa otin entiselle hevosellenikin toisen kisaajan. Nautin täysillä niistä kisareissuista, kun itse vain laitoin hepan nätiksi ja sydän hakkasi miljoonaa kentän laidalla. Sitten huudettiin ja hurrattiin onnistumisille.

Vuonna 2012 wm-tamma Cloudberry Welsh Ffion

Vuonna 2012 wpb-ori Berghälls Lucky

Vermon poninäyttelyssä mennään sitten jo vähän miinuksellekin, jos lähtisin laskemaan, en siis mielelläni edes laske. Se on kuitenkin ollut joka vuosi sellainen tapahtuma, jonka tunnelma on vain niin ihana. Nyt kaikenlisäksi esitettävänäni on paljon erilaisia - ja hienoja! - poneja joten innolla odotan tätä.

Palataas takaisin pohdintoihin. Onko ammattilaisen mitta sitten se, tienaako työllä elantonsa? Kuinka tällä, näyttelyesittämisellä kukaan voi niin tehdä? Ei ainakaan Suomen sisällä, etenkään sitten voidaan jo päästä jonkinlaisille palkoille jos lähdetään esim. arabeja esittämään muualle, ulkomaille. En tiedä, arvelen vain. Mutta tuskin silloinkaan pelkästään sillä itseään elättää.

Kantakirjauksessa sh-ori Hessin Nöpi

Onko kyse sitten kokemuksesta? Kuinka paljon sitä tarvitsee olla? Täytyykö olla esimerkiksi tietty määrä luokkavoittajia tai BIS-sijoituksia? Eikö muka riitä useat suositukset ja se, että otetaan yhteyttä ilman, että olen edes mainostanut esittäväni jossakin näyttelyssä? Sähköpostini ja facebookini alkoi jo kuukausi ennen Vermon poninäyttelyn viimeistä ilmoittautumispäivää soida aika tavalla, kun kyseltiin olenko tulossa, uskaltaako ponia ilmoittaa.

Todistetusti niitä palkintojakin on vastaanotettu, ox-ori Fire

Ja tässä wpb-ori Berghälls Lucky

Kyllä itse uskallan kutsua itseäni vähintäänkin puoliammattilaiseksi ainakin arabien esittämisessä. Se on niin oma taiteenlajinsa, että joudun vielä kyselemään neuvoja esimerkiksi hevosen showclipin tekemiseen tai siihen, kuinka saan hevosen venyttämään ilman, että se lähtee nojaamaan koko kropallaan eteenpäin. Ylihuomenna pääsen sellaisia tekemään ensimmäistä kertaa ilman, että joku katsoo vierestä! Paljon on neuvoja kyselty ja ihan kuvien kera sellaisia saatu. Ponien esittämisessä taas... Kaikkia rotuja en toki ole vielä esittänyt, mutta tiedän esimerkiksi welsh cobin ja new forestin esittämisen eron (seisottaminen, asento). Nyt onneksi pääsen näyttämään yhden cobinkin joten sekin tulee tutuksi.

Vasemmalla Minttu ja ox-ori Laurent, oikealla minä ox-ori Firen kanssa

Vastailkaa ihmeessä tähän täällä blogin puolella. Haluaisin kovasti saada näihin asioihin jotain kannanottoja.

Firen kanssa on käyty treenaamassa tätäkin vuotta varten ja torstaina edessä on klippaus!

Ajatuksia ratsutuksesta

Olen jo pitkän aikaa tuuminut, että haluan kirjoittaa tästä asiasta blogiini. Toivon, että tämä teksti ei loukkaa ketään, sen sijaan se toivottavasti saa monet miettimään asiaa tarkkaan.

til-o. Hessin Pätmän harjoittelee ratsastajan kantamista selässään.

Olen viimeisen 5 vuoden aikana ratsuttanut useampaa kymmentä hevosta ihan ratsastajaan totutuksesta muiden uusien asioiden opetteluun. Tämä niinsanottu "ilmiö" josta aion kirjoittaa alkoi näkymään enemmän siinä kohtaa, kun lähdin ratsuttamaan Hessi-tallin ulkopuolelle: hevosen/ponin perushoidon laiminlyönti. Tässä kohtaa tarkoitan tällä hampaiden raspausta, kavioiden huoltoa, sopivia varusteita.

Hessillähän tätä ongelmaa ei ollut, koska itse katsoin jokaiselle varsalle sopivan satulan, suitset ja kuolaimet ja jos jotain ei ollut, se kyllä hankittiin. Samoin pidin myös osaltani itse huolen siitä, että varsojen hampaiden ja kavioiden huolto oli asiallisella mallilla.

Ihan ensimmäinen oikeasti ratsuttamani poni satulaan totutuksesta ensimmäisiin kilpailuihin asti.

Mutta tosissaan siinä kohtaa, kun lähdin Hessin ulkopuolelle tarjoamaan tätä ratsutuspalvelua, on yhä enenevissä määrin vastaan tullut hevosia pitkässä kaviossa, epäsopivan satulan kanssa ja lähes heti ohjat käteen ottaessani saan huomata myös hampaiden olevan varmasti raspauksen tarpeessa. Yleensä kysymykseen: "Koska on hampaat tarkistettu?" ei oikein mitään tarkkaa vastausta tule.

Kerron heti, että näissä tilanteissa olen tehnyt sen verran mitä olen kokenut hevosella pystyvän tehdä. Jos se on heittäytynyt täysin hankalaksi, en ole lähtenyt taisteluun mukaan vaan lopettanut siinä kohtaa. Ei voi tietää onko kyse kivusta vai muusta vastustelusta joten turha lähteä sitten kädenvääntöön.

ox-o. Zid harjoittelee kouluratsuksi siirtymistä.

Hevosen/ponin hampaiden huolto tulisi aloittaa jo varsana, ennen kuin sen suuhun laitetaan kuolainta. Olen jopa joitakin kertoja todennut raspauksen ja eläinlääkärin kommenttien jälkeen, ettei varsa ole vielä valmis ottamaan kuolainta suuhun ja alkutyö hevosen kanssa on voitu tehdä ihan hyvin ilman kuolaintakin (juoksutus, kääntävien ja pidättävien apujen opettaminen - toki nämä täytyy opettaa myöhemmin myös kuolaimen kanssa). Hammashuolto on tärkeää niin nuorelle kuin vanhemmallekin hevoselle. Nuorella hevosella saattaa olla irtoamattomia maitohampaita jotka aiheuttavat kipuja, samaten puhkeavat hampaat ovat ikävän tuntuisia ja mikäli nuori selvästi niihin reagoi jollain tavalla (aloittaa pään heiluttelun, kuolaimen vastustamisen ym) on syytä pitää taukoa ratsutuksessa. Vanhemmalla hevosella hammaspintojen epätasainen kuluminen ja hampaiden irtoaminen aiheuttaa ongelmia. Jokaisella hevosen omistajalla tulisi olla tiedossa oman hevosensa hampaiden sopiva raspausväli: joillekin riittää kerran vuodessa, kuitenkin melkein aina todellisuus on se, että hampaat olisi syytä katsoa puolen vuoden välein.

Kivut suussa voivat jättää jälkensä nuoreen ja vanhempaankin hevoseen vielä pitkään ja tulevaisuudessa sen voi olla haastavaa luottaa siihen kuolaimeen suuhunsa ja ratsastajan käteen, sen yhdistäessä kuolaimen kivun tuottajaan.

sh-o. "Valtti" ja ensimmäisiä kertoja ravia ratsastajan kanssa.

Satulan sopivuus on ensisijaisen tärkeää ihan minkä tahansa ikäisen hevosen kanssa. Epäsopiva satula pitkään käytettynä saattaa aiheuttaa jopa niin pahaa hallaa, ettei hevosen selkä kuntoudu enää minkäänlaisilla hoidoilla. Satulan vaihtaminen tulee halvemmaksi kuin kaikki ne kymmenet ja taas kymmenet hoitokerrat hierojilla, fysioterapeuteilla ja viimeiseksi klinikoilla. Epäsopivan satulan kanssa herkempi hevonen saattaa alkaa jopa vaaralliseksi ja se saattaa saada täysin hankalan ja jopa hullun leiman otsaansa, kun oikeasti se yrittää kertoa, että sen on hankala olla ja sillä on kipuja. Jos ei ole itse aivan sataprosenttisen varma, että osaa satulan sopivuuden tarkistaa, kannattaa pyytää asiantuntevampaa ihmistä se katsomaan. Vaikka osaan mielestäni itse sovittaa satuloita, pyydän silti aina hierojan käydessä katsomaan satulan sen hetkisen sopivuuden koska heillä on tähän asiaan vielä parempi tuntemus.

Kavioiden hoito on ihan yhtä tärkeää kuin hammashuoltokin. Huonossa kaviossa tai huonosti kengitetty hevonen saattaa jopa ontua pahastikin ja silloin lähdetään herkästi klinikalle kuvattavaksi ja taivutettavaksi, kun todellinen syy löytyy kavioista. Ilman kenkiä oleva huonosti hoidetuilla kavioilla oleva hevonen saattaa olla kavioistaan niin kipeä, ettei se suostu edes liikkumaan. Jokaisen tulisi pystyä yhdessä kengittäjänsä kanssa etsimään sellainen ratkaisu hevosen kengitykseen, että se pystyy liikkumaan ilman tuskia.

russ-o. Lusty Flax, ensimmäinen hyppy!

Nykyään lähes aina jo ensimmäistä kertaa jutellessani puhelimessa tai sähköpostitse ihmisen kanssa, joka minua pyytää ratsuttamana hevostaan, kysyn nämä asiat: millon raspattu, onko kengitys kohdillaan, onko satula katsottu sopivaksi. Liian monta kertaa olen saanut kääntyä suoraan hevosen nähdessäni takaisin autolle ja huristelemaan pois, jos näen heti että kaikki asiat ovat aivan retuperällään. Sanon silloin ystävällisesti hevosen omistajalle, että laita nämä asiat kuntoon ja soittele sitten uudestaan, tulen kyllä heti. On täysin turha aiheuttaa hevoselle huonoa kokemusta ja sen jälkeen korjailla tekemäänsä virhettä pitkän aikaa.

Kaikistä näistä asioista huolehtiminen on eduksi paitsi hevoselle, myös SINULLE itsellesi! Jos huolehdit hevosen/ponin perushoidosta kunnolla, saat paljon varmemmin sen kanssa jatkaa vielä useita vuosia. Loppujen lopuksi näiden asioiden laiminlyönti tulee paljon, paljon kalliimmaksi kuin niistä huolehtiminen.

friis-r. "Seppo" kouluaitoihin tutustumista.

Mainittakoon nyt myös se, että enimmäkseen kohdalleni on osunut kuitenkin niitä hyvin hoidettuja hevosia. Aina on myös otettu tosissaan se, jos totean satulan olevan epäsopiva ja seuraavalle ratsutuskerralle on jo sovitettu eri satula. Nyt viime aikoina on vain sattunut useampi tälläinen tapaus josta aikaisemmin tekstissäni puhuin, joten koin tarpeelliseksi tästä puhumisen niin, että se useamman hevosharrastajan tavoittaa. En ratsuta ilmaiseksi vaan pyydän ihan kohtalaisen korvauksen ja lisäksi matkakulut joten harvemmin kyse on siitä, että haluttaisiin tehdä kaikki mahdollisimman halvalla. Kyllä yleensä syy on ihan inhimillinen: tietämättömyys!

Esittäjä Sahyn arabinäyttelyihin ja Vermon poninäyttelyihin!

Tulen esittämään hevosia Sahyn näyttelyyn (arabit ja arabiristeytykset) 27.7 ja Vermon poninäyttelyihin lauantaina 3.8 ja/tai sunnuntaina 4.8, mikäli esitettäviä on vähintään viisi (per päivä). Hintojani voit kysellä sähköpostitse. Kokemusta useiden rotujen esittämisestä, ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Yhteys sähköpostilla: emmi.lepola@gmail.com tai puh 0451058268!

Kuvat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan, 2009-2012.

Elossa ollaan

Ei vain ole oikein mitään mistä kirjoittaa. Olen tänä aikana käynyt kolme kertaa ratsastamassa, toisen kerran ratsuttamassa erästä ponia ja kaksi kertaa Nöpin selässä. Nöpin ratsastuksista ei ole mitään matskua eikä niin ihmeellistä kerrottavaakaan. Se on ilman kenkiä ja arkoo aika kovasti kavioitaan ratsastaessa, mutta otin sen kanssa ensimmäisellä kerralla nopeasti askellajit läpi ja toisella kerralla olikin sitten näyttö siitä kiinnostuneelle ihmiselle. Mitään kauppoja ei ole vielä Nöpistä kenenkään kanssa sovittu, kaikkia varmasti kuitenkin kiinnostaa miten sen myynti sujuu... Muutama katsoja on ollut. Vähän huono hetki myydä hevosta, kun se on ollut laitumella tekemättä mitään ja ilman kenkiä...

Mutta on se ainakin todella onnellinen poika tammojensa kanssa! Ja niin hyväkäytöksinen! Tammat tulevat laitumelta steppaillen koko matkan (kolmikko siis talutetaan laitumelta tallille) kun Nöpi vain löntystelee naru löysällä porukan johtajana. Sen käytös on edelleen todella mallikasta.

Yksityiselämässäkään ei tapahdu mitään ihmeellistä. Olin kyllä avokkini kera viikonloppulomalla Liettuassa yhdessä vanhempieni kanssa ja ihana reissu oli. Vähän rajoitti menoa perjantaina iskenyt flunssa joka vei ääneni lähes kokonaan ja sitä nyt sairastellaan sitten vielä oikein urakalla, kun tyttäremmekin sairastui. Opiskelu on nyt jäissä, kun makoilemme vain likan kanssa sohvalla lastenleffoja katsellen ja hedelmiä syöden.

Tässä kuussa ei ole mitään muuta hevosiin liittyvää kuin viimeisenä viikonloppuna oleva Sahyn näyttely. Sieltä tulee varmasti taas kuvamateriaalia runstaasti!