Lopputulokset

Lauantaina oli paljon hyvää ja jotain huonoakin. Kouluosuudella tulimme tosiaankin 4. sijalle kuten kerroin jo aikaisemmin. Samana päivänä meidät kuitenkin maratonilla hylättiin joten kokonaiskilpailusta emme nyt tulosta saaneet. Kerron seuraavassa, pidemmässä ja kuvallisessa postauksessa hylkäyksen syyt ja vähän analysoin lisää.

Voitimme kuitenkin valjakkotarkastuksen! Se oli erittäin hieno asia ja palkintokin oli upea - tulette näkemään kyllä.

Sunnuntain tarkkuusosuudessa teimme puhtaan perusradan ja otimme yhden pallon alas uusinnasta joten tulos oli oikein hyvä ensimmäiseksi tarkkuudeksi. Tässä osakokeessa tulimme 5. sijalle.

Paljon opimme, kaikki kolme (minä, groomi ja hevonen) nautimme ja aiomme jatkaa ehdottomasti!

Enemmän kuitenkin seuraavassa postauksessa huomenna tai tiistaina. Harmikseni kerron kuitenkin, että kypäräkamera-materiaalia ei ole :( Kamera toimi kyllä, osasin käyttääkin sitä, mutta nähtävästi siinä on jokin maksimi aika minkä verran se kuvaa? Kuvaus pätkäisee nimittäin juuri esteosuudelle lähtiessämme... Noh, keväällä sitten ;)

Väliaikatietoja

Koulukokeesta 4. sija!! Huh huh :D Suoritus ei tuntunut ollenkaan niin hyvältä mitä pisteet antavat vaikuttaa, mutta eipä siinä mitään! Kolmannelta sijalta lähdetään sitten maratonille, kun yksi valjakko ajoi pelkästään koulukokeen eli ei kisaa kokonaiskisassa.

Pikapäivitys Urjalasta

Huu! Nyt on valjaat puunattu, vaunut pesty, Nöpi kevyesti ratsastettu, kaikki tavarat katsottu valmiiksi ettei mitään tarvitse huomenna etsiä (mistä vetoa että joku on unohtunut)... Jopa nuotitkin maratonille on tehty! Nuotteilla tarkoitan nyt siis tuollaista taulukkoa johon on laitettu min. ja max. ajat kullekkin osuudelle (A-osuus mennään tuolla maastossa, askellaji vapaa, D-osuus on pakollinen käyntiosuus ja E-osuus on esteosuus). Nyt täytyy vielä katsoa sekuntikellot valmiiksi ja tutustua tuohon KYPÄRÄKAMERAAN!

Huomiselta on siis luvassa varmasti kuvia, videota ja vielä kypäräkamerallakin kuvattua videota maratonilta. Siis sikäli mikäli osaan tuota käyttää, köh köh...

Mutta nyt kyllä jännittää! Ehkä pakko katsoa nuo kellot ja kamerat valmiiksi ja painua petiin.

Lisää turhautumista

Ei ole nyt mennyt ratsastukset ihan nappiin Nöpsän kanssa... Eilen oli Anna Kärkkäisen estevalmennus. Vähän jännitti heti alussa, koska viime kouluvalmennus ei ollut sekään mennyt mitenkään mainittavan hyvin... Noh, samoin kävi nyt. Ravissa kaikki sujuu - no vetelästi, mutta jotenkuten kuitenkin, mutta sitten kun tulee laukan aika... Se on pelkkää eteenpäin ajamista. Noh, nämä ovat nyt kesäloman syytä, alkukesästähän Nöpi oli jo todella hyvä ja nyt se tuntuu ihan samalta kuin tämän vuoden alussa, kun aloitimme sen kanssa.

En nyt kerro tunnin kulusta sen enempää, koska näette sen videolla. Mutta jotain asioita mitä Annan kanssa juttelimme: laukkaaminen tuntuu nyt vaikealta taas tuntuman kanssa. Ilman tuntumaa eteen ajaen Nöpi laukkaa kyllä isoa laakaa laukkaansa, heti kun yrittää ottaa tuntuman, ori tulee turraksi jalalle ja alkaa jarruttelemaan. Nyt täytyy vaan sitkeästi pystyä pitämään tuntuma ja ratsastaa eteenpäin sillä samalla tuntumalla vaikka se alkuun vaikeaa onkin. Eteenpäin täytyy lähteä heti pyynnöstä eikä vasta kymmenen metrin jälkeen.

Nöpi selvästi ajattelee nyt sekä koulu- että esteratsastuksesta, että se on aivan perseestä ja mikä tahansa muu olisi mukavampaa. Se hyvä työskentelymotivaatio on taas kadonnut. Nyt täytyisi tehdä mahdollisimman vähän ratsain hallissa tai kentällä, mielummin paljon maastoilua ja vaihtelevaa tekemistä. Kerroin Annalle meidän uudesta lajista, valjakkoajosta ja hän kannusti kovasti jatkamaan myös sitä, se on niin hyvää ja erilaista treeniä hevoselle ja Nöpi selvästi tällä hetkellä tykkää siitä enemmän.

En ole huolissani tästä eikä ole Annakaan, tälläinen vetelä ja hidas Nöpi oli tosiaan alkuvuodestakin eikä kuitenkaan mennyt kuin muutama kuukausi ja hevonen oli jo aivan erilainen. Lisäksi se on vielä kesällä kasvanut lisää joten se on vieläkin voimattomampi nyt. Kyllä poika tästä vielä piristyy. Nyt täytyy kuitenkin antaa tosiaan paljon vaihtelevaa tekemistä sille, ettei aina työnteko tunnu pakkopullalta.

Tälläistä se näiden nuorten kanssa on, välillä tulee takapakkiakin. :P

Tähän vielä tämä video. Tiedän kuinka hirveältä se näyttää. Mietin jo laitanko videota ollenkaan, mutta tämä blogi on itselleni ensisijaisesti paikka josta voin katsoa meidän edistymistä.

Sadas postaus lähestyy! Luvassa joku kiva arvonta silloin, pysykääs kuulolla :)!

Blogi uudistui

Huomaatte varmasti paljon muutoksia blogissa? Myös ulkoasun lisäksi?

Blogi alkaa tästä lähtien kertomaan Nöpistä ja sen kanssa puuhastelusta ja treenaamisesta. Koulunkäynti vie nyt suuren osan ajastani ja haluan harrastaa hevosia nyt itselleni, keskittyä omaan valmentautumiseen ja kilpailemiseen. Ratsutukset ja valmennukset saavat jäädä hieman sivummaksi.

Käyn edelleen valmentamassa muutamassa paikassa ja heidän kanssaan jatkan siis normaalisti. En kuitenkaan tällä hetkellä ota lisää valmennettavia. En ota myöskään säännöllisiä ratsutettavia, silloin tällöin voin kyllä tehdä läpiratsutuksia tai tulla auttamaan vaikkapa sisäänratsutuksessa alkuun. Hinnastoni saa sähköpostilla.

Nöpin kanssa kuitenkin jatkamme ja tämä tuleva talvi menee ahkerasti kuntoa kohottaessa ja yritämme pitää liikunnan monipuolisena: esteitä, koulua, maastoilua, ajoa. Kantakirjaus siintää jossain tulevaisuudessa, katsomme sen mukaan miten hevosen kanssa pääsemme etenemään, suuntakin on vielä toistaiseksi epäselvää - työ vai ratsusuunnalle? Nöpi on näyttelyissä arvosteltu aina työhevosena ja se on pärjännyt hyvin, mutta sekä työ- että ratsusuunnalla kokeet ovat haastavat ja täytyy olla varma pohja alla. Joten ne suunnitelmat muhivat tuolla ihan taka-alalla ja talvi menee nyt perusasioihin keskittyessä.

Mutta kertokaahan mitä pidätte uudesta ulkoasusta? Toimiiko kaikilla? Onko jotain mitä kannattaisi muuttaa / parantaa?

Valjakkovalmennukset

Huh, kyllä on taas tietoa päässä! Uskomatonta, että olin kaksi vuotta töissä tallilla jossa valjakkoajo on se päälaji, enkä silti ikinä käynyt ajotunnilla... No nyt on valmentauduttu! Nöpistä kuoriutui niin hieno valjakkoheppa. :)

Eilen eli perjantaina ajelimme kentällä. Kerroin heti, että olen kyllä ajanut, mutten koskaan saanut opetusta ja teen ihan täysin ratsastuspohjalta. Noh, sen huomasikin sitten. Etenkin piiskankäyttö! Piiskahan tavallaan korvaa pohkeen, eli taivuttaessa sisälle piiska sisäpohkeen paikalla jne... Itselläni tuotti hankaluuksia etenkin vasemmassa kierroksessa (pidän piiskaa oikeassa kädessä) piiskan käyttö sisäpuolella, koska oikeanpuoleinen eli ulko-ohja katosi tuntumalta. Toiseen kierrokseen taas Nöpi oli huonompi. Se nojasi aika vahvasti vasempaan ohjaan ja oli tyhjä oikealta. Se on sen ongelma ratsastaessakin, kyse on ihan vain vinoudesta ja voimanpuutteesta joka korjaantuu kyllä.

Mutta ehkä isoin asia oli se, että tein aivan liikaa alkuun ohjalla. Tietty kun koki, ettei ollut muita apuja kuin ne käsissä olevat ohjat, tuntui että kaikki piti tapahtua ohjalla. Piotr opetti, että työnnetään hevonen ulko-ohjalle - hitsi, ihan kuten ratsastaessakin! Ohjat tuntumalla, piiskallaa pyysin sisäpuolelta "ulospäin" ulko-ohjalle ja naps - hevonen myötäsi. Tätä kautta saatiin haettua hevonen rennoksi, hyväksymään tuntuman, olemaan nojaamatta ohjaan ja kun nämä toteutuivat, alkoi liike olla ihan erilaista ja selkä ylhäällä. Jes!

Kuvat perjantailta:

Tältä se näytti kun aloitimme...

Piotr hyppäsi puikkoihin ja näytti mallia

 Nöpi taisi kesän aikana syödä ihan hyvin... :>

Hyvältä näyttää!

Haparointia...

Suunta on oikea, vielä hevonen paremmin ulko-ohjalle ja pois nojaamasta vasempaan...

Parempi kuin alkuun, vai?

Raskaan työn raataja :)

Lauantaina eli tänään jatkoimme, nyt kuitenkin maneesissa. Johtuen ehkä ahtaammasta tilasta, maneesissa konkretisoitui vielä enemmän se, että Nöpi täytyy saada kunnolla pois vasemmalta ohjalta (nojaamasta siihen) ja löytämään oma tasapaino! Etenkin vasempaan kierrokseen tuntui, etten saanut edes käännettyä sitä ympyrälle kun se vain puri kiinni. Ongelma olikin se, että kadotin ulko-ohjan tuntuman... Hevonen ulko-ohjalle, sisäohja kevyemmäksi ja oho - sehän kääntyi silti! Oikeaan kierrokseen Nöpi taas ylitaipui, kun se ei hyväksynyt heti vasemman ohjan tuntumaa. Jäin myös herkästi pitämään liikaa ohjasta ja kannattelemaan Nöpiä. Piotr antoi ohjeeksi päästää hevonen pidemmälle kaulalle jolloin Nöpi alkoi kompuroida, koska se ei ollutkaan tasapainossa ollenkaan vaan minä olin sitä kannatellut. Noh, kompurointi oli tavallaan hyvä asia, koska Nöpin täytyi itse pystyä löytämään oma tasapainonsa, ei niin että minä pidän sen tasapainossa ohjalla.

Loppuun saatiin nojailu pois ja hevonen paljon kevyemmäksi edestä - eikä minun tarvinut kannatella sitä, Nöpi piti tasapainonsa ihan itse. Jäi kyllä niin hyvä mieli!

Voi turhautumisen tunne sentään!

Nyt on oripoika Nöpi otettu kesälomalta takaisin töihin ja kunnolla. Olimmehan me Annan valmennuksessa jo muutama viikko sitten, mutta nyt Nöpi ei sitten enää palaakaan laitumelle vaan jää talliin. Eilen olikin sitten Rosalin valmennus. Valitettavasti - tai minun ONNEKSENI - eilisestä ei ole minkäänlaista kuvamateriaalia, mutta vähän voisin kertoilla, kuinka lomaltapaluu sujui.

Nöpi oli tallissa alkuun aika levoton. Pihassa on nyt kaksi oria ja sillä on varmasti vaikutuksensa. Kun vielä lisätään tallissa liikkuvat tammat tähän, oli mulla aika iso oripoika siinä pesuboksissa, kun joka kerta tamman kuullessaan Nöpi kasvoi korkeutta 20cm... Yritin kyllä kertoa Nöpille, että se on ihan tarpeeksi iso jo muutenkin... :)

Muiden hevosten ohi maneesille menimme myös hienoa väistöä ja piaffia, lomailija kävi hieman kuumana! Mutta heti, kun aloimme kunnolla töihin, korvat olivat kohti minua. Silti ihan koko ajan, myös siinä pihalla muita ohittaessa, Nöpi oli todella kevyt kädelle ja olen niin tyytyväinen, että lomaltakaan paluun jälkeen se ei ole taantunut niin kovasti sinne mitä se oli alkuun - raskas, ohjalla makaava.

Aloittelimme pääty-ympyröillä joissa Nöpin kanssa piti olla tarkkana, ettei se lähde väistämään sisäpohjetta ja heitä takapäätä ulos. Tajusin jo tässä kohtaa, että kesäloma oli tehnyt minulle itselleni hallaa. Kun en juurikaan kesällä ratsastanut Nöpin ollessa laitumella, on lihaskunto romahtanut sille tasolle mitä se oli alkuvuodesta Nöpillä aloittaessani... BLAAH! Nöpille loma oli tehnyt selvästi hyvää, sen ravi tuntui vieläkin suuremmalta mitä keväällä ja massaa oli tullut joka paikkaan lisää (kuinka paljon sitä voi muka enää tulla???).

Pääty-ympyröiden jälkeen tehtiin käynnissä väistöjä ja vähän lisää raviympyröitä. Väistöt sujuivat hyvin, Nöpi on kyllä kokoisekseen niin herkkä kyljistä mikä on todella hienoa. Itse asiassa huomasin sen ympyröillä - kun Rosali sanoi, että käännä enemmän ulkopohkeella ja minä tein työtä käskettyä, Nöpi lähti väistämään sisään ympyrällä. Hups, liikaa ulkopohjetta ja liian vähän sisäpohjetta... Mukava ratsastaa isoa hevosta joka on kuitenkin herkkä avuille!

Raviosuudet sujuivat siis hyvin. Samoin laukka oikealle. Isoahan se taas on ja aika "hallitsematonta", lähinnä eteen, eteen, eteen ja sisäohjalla johtaen, ulkopohkeella kääntäen mutta ei voi ajatellakaan taivutusta tai laukan säätelyä. Se on ihan ok, olihan se ihan oletettavissa ettei voida jatkaa kesätauon jälkeen suoraan siitä mihin jäätiin keväällä. Laukan kanssa nyt vain tarvitsee tehdä taas töitä, että siihen pystyy paremmin vaikuttamaan. Mutta vasen laukka... Katastrofi! Lähinnä siis minun kohdallani. Miten se on ettei vain osaa käyttää sitä ulkopohjetta?? Johtaa sisäohjalla?? Toisaalta Nöpikin jo väsyi ja täytyi vielä enemmän vain ajaa sitä eteen jotta laukka olisi säilynyt, mutta voi jessus mitä hytkymistä ja huojumista se oma ratsastus vasemmassa laukassa. Hakkaan kyllä päätä seinään edelleen. Nyt alkaa oma treeni myös. Ei tästä muuten tuu mitään.

Mutta ratsastusta jatketaan, ensi viikolla Annan estevalkit, nyt tällä viikolla käyn ajamassa Nöpillä pe ja la koska ensi viikolla meillä on ekat yhteiset VALJAKKOKISAT! Apua!! En ole koskaan kisannut koko kisaa eli koulu+maraton+tarkkuus ja jännittää niin hirveästi! Koulu ok, tarkkuus ok, mutta se maraton... Nöpillekin se on sitten vasta toinen maraton, itselleni ensimmäinen joten... Kääk! Mutta kyllä me yhdessä selvitään. Täytyy kuitenkin nyt käydä ehkä ennemmin ajamassa kuin ratsastamassa, jotta saa taas tuntumaa siihen. Yritän saada kuvia ja videota perjantain ja/tai lauantain ajoista ja maanantain estevalmennuksesta.

Voisin näin toivottaa kaikki lukijat taas siis tervetulleeksi lukemaan meidän treenistä! Suunnitelmia on jo Nöpin varalle, mutta nuoren hevosen kanssa täytyy mennä täysin sen ehdoilla, vielä kun kyse on näin isosta hevosesta jolla kestää aikaa kasvattaa tarvittavia lihaksia. Onneksi on tulossa talvi ja hanget!

Nöpi 2012 alkuvuodesta, kun aloitin sen kanssa

Taitaa olla toukokuu 2012 eli vähän ennen laitumelle siirtymistä. Tässä jo vähän hoikassa kunnossa (laihtui silloin kavereiden mentyä laitumelle ja jäätyään ulos laumasta) mutta nyt on kyllä massaa tuonkin edestä...

Australialaiset ratsastamassa ja ajamassa

Viime viikolla oli tosiaan vieraita Australiasta. Host-vanhempani, he jotka kasvattavat laukka- ja kenttähevosia, tulivat käymään Suomessa! Heillä oli myös mukana yksi host-äitini oppilas (heillä siis on myöskin ratsastuskoulu). Oli kyllä aivan hurjan mukava viikko. Käytin heitä ensimmäisenä päivänä Laukon kartanolla tutustumassa kuntoutustalliin. Oli mielenkiintoinen kokemus itsellekin!

Mutta keskiviikkona suuntasimme Hessi-tallille. Ohjelmassa oli ensin ratsastusta Muusalla (5v suokki-tamma) ja Coenilla (friis-ruuna) joista molemmat ovat esiintyneet aikaisemminkin blogissa. Muusa oli kuulemma ihanan kevyt ja kuuliainen ratsastaa. Myös host-isäni kokeili, hän on ratsastanut jonkin verran (laukkahevosia) muttei varsinaisesti ole "ratsastaja".. :D

Kokeilimme myös valjakkoajoa! Tähän pääsivät Jeviiri (5v sh-ruuna) ja shettispari Iida ja poikansa Myrsky. Ensin pieni maastolenkki koko poppoon kera ja sitten pääsimme groomaamaan maratonesteille! Voi että kaikilla oli niin hauskaa! Uhkasivat viedä lajin heille kotiinkin, Australiassa valjakkoajo ei ole kovin suuressa suosiossa ja harrastajia on vain kourallinen.

Kuvia tuolta päivältä (lupa julkaisuun on):

Pakko selvittää ennen kuin joku tulee sanomaan mitään kovasta kädestä: Muusa sanoi tuolla pitkän sivun alussa että WRUUUUUMMMM ja piti ottaa kiinni vähän enemmän, kun neiti meinasi innostua aivan totaalisesti... Hauska tapaus :)

 

Vermon poninäyttely

Jahas, kuvasatoa Vermosta siis! :) WPB-ori Berghälls Lucky on ori, jonka minun oli tarkoitus esittää myöskin Teivossa, mutta sille ennestään tuttu ihminen sitten vei sen kehään. Ori sai II-palkinnon ja minä esitin sitten sen vielä parhaan orin/ruunan valinnassa, sieltä tultiin takaisin parhaan orin -tittelin kanssa.

Nyt lähdettiin hakemaan tietenkin sitä I-palkintoa - ja se saatiin! I-palkinto ja paras ori, ei huono tulos. Vermon nurmella oli ihan tuskaa juosta ja jalat olivat itselläni edellisen päivän SAHYn näyttelyistä aivan muusia, mutta jotenkin siitä vain selvisi. Tuomarin tuodessa sinivalkoisen ruusukkeen taisi ilmeeni olla kirkkaampi kuin naantalin aurinko ja saattoi sitä kunniakierrosta juostessa päästä ilonkiljahduskin... Omistajan kanssa vaihdettiin myös parit hyvin herkistyneet katseet ja halaukset. Kuinka iloinen ihminen voikaan olla yhdestä sinivalkoisesta ruusukkeesta!

VV- eli Vuoden Voittaja -kehästä lensimme kuitenkin ulos mikä oli melkein jo ennalta arvattavaa, VV1- ja VV2 -tittelit vei sama pari joka sen vei myöskin Teivon poninäyttelyssä. Hieno maitovarsa ja sen emä. VV3 oli nuori ori. Mutta joka tapauksessa saimme sen mitä halusimmekin: sen ykkösen!

Kuvia sitten seuraavaksi: