keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Operaatio "Länkkäristä kouluponiksi"!

Mies on Lapissa reissussa joten hevostelut ovat jääneet (noiden näyttelyiden lisäksi) nyt vähän vähemmälle, kun tytön kanssa on tällä hetkellä vaikea harrastaa - hampaita tulee ja likka on niin kiukkuinen...

Mutta tänään tyttö oli aamun hoidossa tädillänsä joten äiti pääsi ratsastamaan! Suuntasinkin auton keulan kohti Hovin Ratsutilaa. Tänään oli ohjelmassa "Länkkäristä kouluponiksi" ja uhrina 7v ori Zid. Zid on siis toinen niistä Hovin hevosista joka on vain "lännentyyliin" ratsastettu ja nyt kun hevoset ovat myynnissä, olisi toki helpompaa myydä kumpaankin lajiin soveltuvaa hevosta jollaisia siis suurin osa Hovin hepoista on.

Ei kun koulusatulaa sovittelemaan Zidille! Ja nimenomaan koulusatulaa, valkkasin mielessäni pyöreärunkoisimmat hevoset Hovilta ja kokeilin sen hevosen satulaa joka mielestäni parhaiten vastaa rungoltaan Zidiä - satula oli kamalan huono. Tajusin heti sitä sovittaessani, että Zid on sellainen hevonen mikä itsellänikin oli aikaisemmin (Sissi) -> koulusatula tai koulupainoitteinen yleissatula sopii parhaiten, estesatulaa saa tovin etsiä. Siispä hautasin kaikki suunnitelmani kokeilla yleispenkit läpi ja nappasin satulahuoneen ainoan koulupainoitteisen satulan. Sama jota käytetään kahdella Hovin vanhimmalla hevosella, myöskin aivan erilaisia kuin Zid... Mutta tämä onkin ihmesatula joka on sopinut toistaiseksi jokaiseen selkään mihin sen olen laittanut ja niin sopi Zidillekin!


Joten selkään vain. Zid kysyi heti "Onko pakko" ja sievästä pyytämisestä huolimatta seisoi paikallaan. Vähän topakammin kun kertoi, että "Kyllä vain on" niin johan alettiin liikkua sievästi. :)


Lännensatula on aivan erilainen satula hevosen selässä ja nämä kaksi lajia eroavat lopulta todella paljon toisistaan - varusteet, apujenkäyttö jne. joten kyllä siinä oli oripojalla jonkin aikaa ihmettelemistä. Eniten päänvaivaa tuotti tuntuma! Lyhyet ohjat ja koko ajan tasainen tuntuma suussa, miten sillä tavoin pystyy edes liikkumaan?



Mutta kyllä pystyi. Pidin vain tuntuman tasaisena ja pehmeänä, heti hevosen myödätessä myötäsin myöskin itse ja näillä eväin alkoi tuo tuntumakin olla Zidille ihan OK juttu:


Tällä kerralla kuitenkin vain ravailimme ja keskityin saamaan siinä hevosen rennoksi. Siinä oli jo yhdelle kerralle tarpeeksi uutta ja jännittävää. Ensi kerralla kokeilen hieman ohuempaa kuolainta, vaikutti siltä, että tämä nyt käytössä ollut nivel oli liian paksu Zidin suuhun.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti