Takaisin täysiveristen pariin

Olen aina ajatellut, että mikäli olisin itse hevonen, olisin täysiverinen. Kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, mutta toisaalta palautuukin nopeasti vaikka jäisikin hetkeksi vielä steppailemaan, herkkä ja kaikki aistit jatkuvasti kovassa käytössä. Jne. Noh, hevosissa molemmissa (kylmäverisissä ja täysiverisissä, nyt en puhu puoliverisistä tällä kertaa yhtään) on puolensa. Tälläiselle "täysiveriselle ihmiselle" kylmäverisen rauhallisuus, tietynlainen hitaus ja sellainen jännä jästipäisyyden ja miellyttämisenhalun yhdistelmä ("kyllähän minä mielelläni teen kuten haluat, teen sen vain omalla tavallani ja vauhdillani") sopii hyvin, koska se tasapainoittaa ja rauhoittaa tälläistä nopeareaktioista ihmistä. Mutta kyllä ne täysiveriset vain sopivat minulle... Vastakohdat täydentävät toisiaan, mutta samankaltaisuudet yhdistävät!

Palasin siis täysiveristen pariin (Nöpin kanssa harjoittelen sitä rauhoittumista sitten kerran viikossa ;)) tuohon melkein naapuriin, Hovin ratsutilalle. Hovilla tuli aikoinaan käytyä paljonkin, silloin liikutin oriherra Zirocoa joka muuten - kiitos vain, otan kunnian nyt itselleni, hyvän liikutuksen ja ruokinnan ansiosta palkittiin vuosi sen jälkeen kun sen ratsastamisen aloitin SAHY:n näyttelyissä orichampionina ja sai vielä erityismaininnan hyvästä lihaskunnosta. Zirocon kanssa kokeilimme yhteistyön toimimista vielä viime vuonnakin, mutta "raskauduttuani" ei oikein enää orihevosen selkään uskaltanut vaikka Ziroco oikea herrasmies onkin.

Nyt kuitenkin keskityn parin kuukauden ajan (ja ehkä sen jälkeenkin?) 3v oripojan Firen liikuttamiseen. Firellä tähtäimessä on 1.7 Hovin show-näyttely jota varten aloitettiin lihoitus- ja liikutuskuuri... Täytyisi pikkuori laittaa myöskin satulaan tässä 2kk aikana ja pääsisiköhän selkäänkin? Sen näkee sitten, näiden arabien kanssa ei välttämättä suju kaikki aina ihan niin kuin ajattelisi tai kuten suokkien kanssa monesti -> viikon aikana satula selkään ja ratsastaja kyytiin.

Suuntasimmekin Firen kanssa pyöröaitaukseen suitsien kera - nekin ovat sille ihan täysin uusi juttu. Olen jonkin verran (itse)opiskellut pyöröaitauskoulutusta ja pidän siitä tavasta, missä hevoselle annetaan vapaus tehdä valintoja. Pyöröaitauksessa olen oppinut paremmin lukemaan hevosta ja ymmärtämään oman kehonkieleni merkityksen. Voisin joskus kirjoitella enemmän tästä, mutta kerron nyt mitä Firen kanssa tein.

Aitaukseen päästyämme päästin Firen vapaaksi. Arvattavaan tapaan (etenkin, kun olen sille vieras ihminen) se lähti tutkimaan aitausta ja pyysin sitä lähtemään raviin. Ori ravaili jonkin aikaa täysin välittämättä minusta, tehden hyvin selväksi sen ettei sitä kiinnosta kuka olen tai mitä teen täällä. Arvattava reaktio hevoselta jolle olen aivan täysin vieras. Se katseli poispäin ja jolkotteli tylsistyneen oloisena. Aloin luoda hieman lisää painetta sille, pyytämään suunnanvaihtoja ja lopulta se alkoi jo vilkuilla suuntaani. Lopulta se selvästi rauhoittui ja laskettuani itse paineen pois se pysähtyi ja kääntyi pyöröaitauksessa kohti minua. Kävelin silloin Firen luokse, kehuin sitä silittelemällä ja sanoin ja lähdimme sitten yhdessä, minä edellä ja hevonen päätään rennosti roikottaen ja suutaan maiskutellen perässä. :) 

Suitsien laitto oli täysin selvää kauraa, "avasin" suitset Firen edessä ja se nappasi kuolaimet suuhunsa ihan itse. Näin sen kuuluisi mennä aina... Olihan ne kummalliset vempeleet ja niitä piti niiiin kovasti ihmetellä!

Fire sai kokeilla myöskin juoksutusvyötä. Sitä piti hieman pukkaillakin, mutta lopulta kun se huomasi ettei mahan ympärillä kiristävä vyö häivy mihinkään pukittelemallakaan se rauhoittui taas ja hyväksyi vyön. Suitsia kokeiltiin vielä uudestaan ja Fire otti kuolaimet jälleen samalla tavoin suuhunsa ilman mitään erillisiä käskyjä tai komentoja. ;)

Tästä on hyvä jatkaa. Firellä on onneksi hyvä pohja tässä alla, kiitos sen "luottoihmisen" Eevan jonka ansiota varmasti on se, että oripojalla on tuo korvienväli niin hyvin kunnossa.

Firen lisäksi olisi tarkoitus myös vähän kuntouttaa Zirocoa näyttelyitä varten. Se on nyt ollut liikuttamatta jonkin aikaa ja lihaksissa se näkyy. Molemmat ovat nyt siis myös lihotuskuurilla ja saavat lisäksi vitamiinikuurin tuomaan kesäkarvaan kaunista kiiltoa. Kahdessa kuukaudessa ei nyt ihmeitä tehdä, mutta jotain kuitenkin!

BTW molemmat hevoset, kuten Hovin ratsutilan kaikki arabit ovat myös myynnissä! Kannattaa tulla katsomaan ja tekemään tarjouksia 1.7 show-näyttelyyn :)!