Tänään uhmasimme ystäväni kanssa tuota kirpakkaa ilmaa ja Michelin-ukoiksi pukeutuneina suuntasimme Focuksen nokan kohti Hessi-tallia!
Nöpille oli selvästi pakkanen tehnyt jotain, sen verran lentoon lähdössä oli jo pihatoilta haettaessa... Jotkut ovat nähtävästi luotuja tähän kylmään säähän, minua ei ja siksi olinkin vaatettanut itseni kyllä todella hyvin: jalassa oli kahdet pitkät kalsarit, ratsastushousut, softshell-housut ja päällä vielä tuulihousut (en ole vielä ehtinyt ostaa toppahousuja, niin se talvi taas "yllätti"!). Kenkien alla tavalliset sukat, PAKSUT ratsastussukat, villasukat. Ihanan Pikeurin untuvatakin alla taas oli t-paita, ohut pitkähihainen, KL:n pooloneule ja MH:n iiiihana paksu college-takki. Koko Micheliineyteni kruunasi kaulahuivi peittäen suurimman osan naamastani ja B Vertigon pipo vedettynä niin syvälle päähän kuin vain mahdollista... Ainoa murheenkryyni on hanskat! Se on jokaisen talven ongelma. Mistä löytää mahdollisimman ohuet, mutta lämpimät hanskat? Rökelit superlämpiminä? Nyt hanskoina toimii Roecklin light grip talvimallina ja lisäksi otin testiin MH:n paksut "kolmisormikkaat"... Noh, kerron miten kävi.
Valjastimme Nöpin yhdessä ystäväni kanssa, näytin hänelle valjakkovaljastuksen, koska hän on auttamassa minua sunnuntaina kisoissa ja on hyvä tietää mitä tarkoitan, jos sanon esimerkiksi: "Kiristä mäkivyötä." Etenkin, kun itse kisatilanteessa helposti stressaan ja stressatessa sitä saattaa sanoa vähän äkäisemminkin... En koskaan tarkoita olla ilkeä ja aina samantien kyllä huomaan, jos äänensävyni on ollut väärä ja pahoittelen sitä samantien, mutta niin käy välillä. Stressi tekee kummallisia asioita ihmiselle... Voi kuinka toivoisin, että uskollinen, ihana heppahoitajani Sanni pääsisi hoitamaan ja tekemään asiat kuten me olemme tottuneet yhdessä tekemään, mutta tällä kertaa Sannilla on esteitä. Sanni on paitsi oppinut kisahoitajan rutiinit, myös sen miten minun kanssani toimitaan kisatilanteessa. ;) Ei ole helppoa, kaikki pisteet teille jotka meitä stressaajia jaksatte (onko meitä muita, sanokaa etten ole yksin??).
Karkasi taas vähän aiheesta, mutta jatketaan. Vaunut perään saatuamme suuntasimme lentoon lähtevän hevosen kanssa kentälle. Ravailimme hetken aikaa ja sitten jätin ystäväni kyydistä pois kuvaamaan videota:
Videoltakin näkee, että aika lentoon lähdössä on heppa ja epätasainen edestä... Ajoittain kuitenkin hyviä pätkiä ja pääasia on, että Nöpi liikkuu nyt eteenpäin innokkaana! Kun saisi nyt tuon innon "valjastettua" enemmänkin keskittyneeseen työntekoon kuin tuollaiseen häsäämiseen... Koskaan ei ole hyvin. ;) Mutta ai että odotan, että valmentajamme taas saapuu Suomen kamaralle katsomaan miltä Nöpi nyt näyttää! Uskon, että hän huomaa muutoksen parhaiten, kun käy niin harvakseltaan.
Ajeltuamme hetken, lähdimme takaisin talliin. Taisimme ajaa maksimissaan 30min ja syy oli selvä: pakkanen. -20 astetta teki sen, ettei talvirökeleiden kanssa oikein pärjännyt. Yritin kolmisormikkaita, mutta ohjat luisuivat pois ne kädessäni. Eli mayday, hanskaongelma! Onko lukijoilla vinkkejä mahdollisimman ohkasista mutta lämpimistä hanskoista? Tai jotain kikkakolmosia?
Toki tälläisellä pakkasella muutenkin on hyvä pitää treeniajat aika lyhyinä ja treeni muutenkin kevyenä. Nöpi ei kyllä energiaansa päässyt purkamaan tällä ajolla...
Tallissa vaihdoimme satulan selkään ja aloin sovitella uusia kankisuitsia Nöpin päähän. Vihaan kankisuitsien kasaamista ja sovittamista! Niin monta remmiä säädettävänä ja katsottavana mikä menee mistäkin... Mutta viimein päässä oli uudet hienot suitset. Suitset ovat käytetyt X-fullit, todella isot ja säätövaraa oli kaikkialla vieläkin - paitsi turparemmissä! Se jää aina pieneksi. En saanut koko turparemmiä lähellekään kiinni. Onneksi löysin ylimääräisen suuren turpiksen joka mahtui Nöpin massiiviseen päähän.
En kerrokaan nyt sen enempää koska tästä näette tuloksen myöhemmin! Kymmenisen minuuttia olin selässä ja senkin suurimmaksi osaksi paikoillaan... Yhden kuvan voin heittää:
Tuo on kyllä ikuinen tuo hanskaongelma... mutta ite oon todennut nämä http://www.hooks.fi/product.aspx?productid=290059&deptid=87&sortType=sortPopularitet&sortOrder=DESC toimii myös hanskoissa ihan hyvin etenkin jos laittaa ohuet hanskat, niiden päälle nuo ja paksummat hanskat päälle.
VastaaPoistaMulla on joskus kylmimmillä keleillä ollut käytössä lämmitettävät moottorikelkkahanskat. Vähän ehkä ovat kömpelöt ratsatukseen mutta ainakin sormet pysyy lämpiminä :) Hinnoista ei ole tietoa mutta mistään halvimmasta päästä nuo ei kyllä ole...
VastaaPoistaOngelma onkin nimenomaan löytää sellaiset mahd. ohuet, mutta lämpimät hanskat, jotta esim kangilla meneminen sujuu (kahdet ohjat käsissä)... Eli kömpelöitä ja muhkuja hanskoja en oikein kaipaisi nyt :/ Hinnalla ei olisi väliä jos löytyisi sellaiset mitä kaipaan! Tässä on ehdoton markkinarako... :P
VastaaPoistasiis minähän en koskaan stressaa, enkä jännitä....
VastaaPoistanykyään sanonkin(ja pyydän valmiiksi anteeksi) jo aina lähtiessä viimeistään, että minä sitten tiuskin ja olen ärsyttävä ja hankala. :D en vaan kestä sitä, että en pysty hallitsemaan kaikkea, eikä vielä ole niin paljon kisarutiinia alla, että osaisin aikatauluttaa kaiken just niinkuin haluaisin. ja annas olla, kun on hankala tilanne ja apulainen häviää paikalta tms...
talvella käytän hanskoina tegeran hanskoja, fleecevuorella. onhan ne vähän paksut verrattuna rökkeleihin, mutta ajavat asiansa, eivätkä ole liukkaat. nyt olisi toiset, ihanan paksut ja hengittävät tegerat, mutta ne on liian liukkaat ratsastuspuuhiin :( ja joskus mulla oli maailman kamalimmat kolmisormihanskat, ne piti aina kiristää hihojen tarroilla, jotta ne pysyi kädessä. eikä ne olleet mitkään superihanat rastastaessa, mutta maailman lämpimimmät! ja sitten toinen hävisi :((
Laura kiiiitos! Ajattelin jo, että olen ainoa ja nyt paljastin itsestäni sellaista joka saa ihmiset ajattelemaan, että olen aivan hirveä muita kohtaan! Kaikista kamalimpia on tilanteet, jos jokin asia muuttuu... Esim. aikataulu. Kaikki heittää häränpyllyä heti.
VastaaPoistaNuo kolmisormikkaat olivat kyllä todella lämpimät, mutta kamalan liukkaat... Hanskojen metsästäminen jatkukoot siis...
Mulla on semmoset mountain horsen toppahanskat, jotka ei oo yhtään sellaset jäykät, niin kun toppahanskat yleensä on. Ja ne on tosi lämpöset ja hyvät ratsastaa.
VastaaPoistaOoi kiitos! :D Ens kisoissa lupaan olla mukana! ;)
VastaaPoistaMä kun olen hevosen kanssa raveissa, tiedän olevani tosi kamala. Tosin monesti jos olen ottanut nimenomaan isän autokuskiksi ja apukäsiksi, silloin on parempi purra vaikka kieli irti kuin tiuskia, vähiin jää muuten tulevaisuuden yhteiset ravireissut :D Mutta yleisesti ottaen mun on esim. saatava katsella hevosen startti yksin, en kestä yhtään kommenttia vieressä katselevilta tai menee hermot heti :)
VastaaPoista