lauantai 30. maaliskuuta 2013

JIIHAA! Kevään ekat maratonesteet korkattu!

Ihan ensimmäisenä SONJA (sonyhilu@hotmail.com) en saa lähetettyä sinulle sähköpostia, palaavat bumerangina takaisin? Laitatko spostia minulle: emmi.lepola@gmail.com

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hurjan hauska viikonloppu takana! Eilen näkemään ruunauksen ihan oikeasti ja kyselemään: "Mitä nyt teet, mitä tuolla tehdään, mitä nyt tapahtuu?" kuin pikkulapsi uteliaana. Olenhan toki ollut ruunauksissa mukana jo aikaisemminkin, mutta aina hevosen pääpuolessa tai istumassa kaulan päällä (pikkuponeja ruunataan joskus niin, että ne kaadetaan lumihankeen - siis nukutetaan ja siitä useamman ihmisen voimin hallitusti kaadetaan kyljelleen). Nyt näin oikeasti koko toimenpiteen. Jännittävää! Tänään piti sitten kunnolla letkutella ja kävelyttää uutta ruunaa jottei veri pakkaudu ja aiheuta tulehduksia.

Mutta se jännittävin hetki oli kyllä tänään iltapäivällä, kun pääsimme Nöpin kanssa ajeluttamaan groomikurssilaisia! Olihan siellä toki muitakin ajeluttajia, mutta oli mukavaa olla yksi valjakko ja päästä ajamaan ensimmäistä kertaa tälle vuodelle maratonesteitä!

Nöpi oli jo verrytellessä aivan intona, kun kävelimme ensin pariin kertaan esteet läpi ja sitten ravailimme niiden ympärillä. Ei tarvinnut kovinkaan pyytää äänellä eteen. ;) Oli silti todella mukava huomata, että hevonen ei käynyt raskaaksi kädelle, kuten se on nyt tänä keväänä tuolla isolla kentällä välillä tehnyt. Jotain olen siis onnistunut muuttamaan omassa ajotyylissäni. Toki nyt se sai edetäkin selvästi reippaammassa tahdissa, mutta ehkä se jo kertookin jotain siitä, että taidan pitää sitä likaa paketissa tarkkuutta ja koulua ajaessa...

No mutta asiaan! Ensimmäinen este tuotti meille vähän enemmän päänvaivaa. Siinä oli paljon tiukkoja kaarteita ja tahtia oli vaikea saada pidettyä yllä. Ketterämmällä Muusallakin oli vähän hankaluuksia kyseisellä esteellä joten se ei todella ollut helppo. Pari ensimmäistä kertaa sujui hyvin, mutta ehkäpä vauhdin ja oman "nälän" kasvaessa tuli sitten vaikeuksia ja kurvit menivät vähän pitkiksi. Piti pari kertaa tehdäkin ihan erilainen tie kuin mitä suunnitelmana oli, kun tuli ongelmia saada hevonen käännettyä. Omassa ajossa mätti, en antanut tarpeeksi selkeästi ohjeita Nöpille. Piiskankäyttö on vielä hankalan tuntuista, aina kun muistin viedä piiskan ulkopuolelle ja sieltä kertoa, että nyt käännytään, sujui hyvin. Välillä epähuomiossa käytin piiskaa kurvin sisäpuolelle ja se ajoi Nöpiä ulos kurvista.





Loppua kohti tulikin hankaluuksia siinä, että Nöpi alkoi niin kovasti ennakoimaan kaarteisiin! Tuli vähän jänniä hetkiä, kun hevonen kääntyy puoli metriä liian aikaisin - oli kiire korjata tilanne, ettei viedä tolppia sun muita mukanamme!




Toinen este oli huomattavasti paljon helpompi, vaikka oli siinäkin hankalat kohtansa. Kun malttoi mielensä ja piti tahdin hyvänä ja kaarteet vähän laajempina, sujui hyvin. Lopussa pystyi jo tekemään vähän tiukemmat tiet, kun hevonen oli paremmin kartalla. Tällä esteellä Nöpi tarjosi jo vähän laukkaakin mikä on ehdottomasti plussaa - en sitä varsinaisesti siltä pyydä, mutta kehun kyllä kovasti. Toistaiseksi esteet on Nöpin kanssa parempi kuitenkin mennä ravissa, koska se ei laukassa etene vielä hyvin vaan jää vähän paikalleen.






Voi hitsit että meillä oli hauskaa! Nöpikin vaikutti nauttivan ja oli aina lähdössä innoissaan uudelleen ja uudelleen esteelle. Rankkaahan tuo oli ja pitikin hoitaa hevonen ihan erityisellä huolella tuon jälkeen.

Kyllä tuli aikamoinen palo päästä uudelleen ajamaan maratonesteitä. Heti kunhan lumet sulavat lähdemme treenaamaan etenkin vesiestettä groomimme Sannin kanssa!

5 kommenttia :

  1. Kyydistä kiittää kuvien 2,4,6 ja 7 groomi ;)

    VastaaPoista
  2. Olen blogiasia seuraillut jo pitkään, mutta aloin ihmettelemään, etteikö Nöpi ikinä tee mitään typerää ratsastaessa kentällä/maastossa yms, vai onko hän aina yhtä kiltti? Oletko muuten jo vuokraajan löytänyt Nöpille? (: Itse asun niin kaukana, ettei olisi edes mahdollista, kunhan mielenkiinnosta kyselen (:

    VastaaPoista
  3. Ano, ei se oikein tee! Viime kevät oli vähän hankalampi, silloin se kävi kovasti kierroksilla tammojen kiimoista. Toivotaan, että tämä kevät olisi helpompi, vaikuttaisi ainakin siltä.

    Ainoa mikä Nöpin kanssa yleensä tuottaa ongelmia, on se, kun ollaan maneesissa muiden hevosten kanssa ja joku ratsukko poistuu maneesista... Se on niin kova vahtimaan "laumaansa", että hätääntyy jos yksikin häipyy paikalta. Silloin sillä tulee kiire sen poistuneen hevosen perään. Tähän täytyy vaan ajan kanssa totuttaa se ja saada se ymmärtämään, ettei työskentelytilanteessa vahdita muita...

    Nöpi pukittaa vain hyvin harvoin ja silloinkin se johtuu siitä, että jää esim. laukannostossa kädellä kiinni tai istumaan liian tiiviisti eli ei anna sille tilaa nostaa laukkaa. Ryöstänyt se ei ole koskaan, pystyyn hypännyt yhden kerran viime keväänä juuri tuollaisessa tilanteessa että kaverit häipyivät... Mutta ei enää vuoteen siis ole tuotakaan käynyt. :)

    Se on vain äärimmäisen kiva ja fiksu otus, en voi muuta sanoa!

    VastaaPoista
  4. Oih! Olet kyllä luotto hevosen itsellesi löytänyt (: Olen kuullut oreista puhuvan vain siihen sävyyn, että ne ovat todella hankalia, mutta kelpaisi tuollainen tapaus kylä itsellekkin ! (: Muutenkin pidän blogistasi todella paljon ja on kiva lukea ja seurata Nöpin kehitystä (:

    VastaaPoista