torstai 29. maaliskuuta 2012

Kevätsäiden ihmettelyä

Eilen oli kyllä kummallinen keli! En silti valita - aina hevosen selässä tai kärryillä ollessani paistoi aurinko, hevosten välissä sitten tuli niin vettä, räntää kuin rakeita...!

Roskilden luo suuntasin ensimmäisenä kuten tähänkin asti. Eilen oli tarkoitus vähän köpötellä "maastossa" joka meille nyt alkuun meinasi lähipellolla kävelyä kentällä työskentelemisen jälkeen. Roskilde on siis hevonen, jolle uudet asiat ovat olleet nyt tähän asti aikamoisen jännittäviä. On se kuitenkin tässä kuukauden aikana rohkaistunut niin kovasti!
Tänään löytyi taas se tasaisuus ja rentous mikä oli kateissa viime kerralla. Käytössä oli nyt remonttiturpis ja oliko sitten sen vaikutusta vai löytyisikö syy omassa ratsastuksessa, mutta etenkin ravissa tamma kulki todella tasaisesti tuntumalla. Laukattiin taas pidempiä pätkiä, jopa pari pääty-ympyrää kumpaankin suuntaan. Edelleen jaksan ihmetellä, kuinka tasapainoinen laukka Roskildella on näin nuoreksi ja vähän tehneeksi. Roskilden kanssa työtä on nyt lähinnä suoruuden löytymisessä etenkin oikeaan kierrokseen joka on ollut sille alusta asti heikompi. Oikeassa kierroksessa se helposi asettuu ulos ja menee kaarteet rajusti lapa edellä.
Laukkojen jälkeen vielä hetki ravia ja sitten suuntasimmekin loppukäynneille pellolle. Matkalla oli mm. jännittävä maailman pienin "puro" jota piti puhista ja päristä. Kyllä siitä sitten yli päästiin. Pellolla Roskilde oli kyllä vähän jännittynyt, mutta käveli silti reippaasti eteenpäin katsellen ympärilleen kummastuneena. Mitään pelottavaa ei kuitenkaan enää löytynyt.
Roskilden kanssa jatkuu työskentely vielä ensi viikon. Tällä viikolla sunnuntaina mennään maastoon toisen ratsukon kanssa, mikäli vain kelit eivät ole ihan hirveät.

Hessillä ensimmäisenä pääsi töitä tekemään Nöpi. Satulaa oli eilen levennetty ja se kyllä tuntui jo heti selkään laittaessa paremmin istuvalta.
Suuntasimme kentälle kauniiseen auringonpaisteeseen. Satulan muokkauksesta huolimatta ongelma oli edelleen läsnä: vasempaan ohjaan ori puri lujasti kiinni ja oli raskas ratsastaa. En nyt sano, etteikö vika voisi olla omassa ratsastuksessa, mutta ori tekee nyt samaa myös ajaessa ja toisellakin ratsastajalla. Itse epäilisin muuten piikkejä, mutta raspauksesta on kuitenkin vasta kolmisen kuukautta eikä silloin jäänyt suuhun mitään kummallista. Täytyy silti muistaa vielä, että ori on neljävuotias - se vaihtaa edelleen hampaita. Olisi siis luultavasti kuitenkin syytä katsoa sen suuhun... Toinen vaihtoehto on, että se on ratsastustauosta huolimatta edelleen selästään kipeä, kun satula valui silloin ristiselälle ja ori kyllä arkoi sitä silloin kunnolla. Nyt en huomannut arkomista, mutta ei se silti asiaa poissulje.

Klipattu komistus. :)
Laukka kuitenkin nousi ja pyöri tänään hyvin, paremmin kuin aikaisemmin joten kyllä satulan muokkauksella varmasti oli vaikutusta laukan laatuun ratsastaja selässä. Irtonahan laukka on ollut todella hyvää.
Mutta sunnuntaina Nöpillä on vähän erilaiset hommat, kun käydään katsomassa Ypäjän irtohypytyskujaa ja ihan kyllä hyppäämässäkin! Vähän treeniä laattarikarsintoja varten. :)


Peten kanssa suuntasimme 3v Valtti edellä maastoon! Heti tallin tiellä oli jännitettävää, kun läheisestä pihasta oli vedetty vesiletku tien yli ojaan. Siinä oltiin poikittain ja melkein päällekkäin, kun Valtti sitten päättikin hypätä letkun yli ja Pete sännätä perään. Voi meidän rohkeita poikia, heh... Tien ylitys sujui mallikkaasti vaikka ohi vilahti useampikin auto. Ravia otettiin melkeinpä suurin osa matkasta ja kyllä, se Peten eteenpäinpyrkimys löytyi! Annoin ponin oikeastaan itse säädellä vauhtia ja kyllä se otti niin laukkaa kuin hienoa, isoa raviakin.


Lenkin päässä napattiin pari kuvaa tästä kaksikosta ja sitten lähdettiin takaisin päin. Kotiin päin ei enää energiaa löytynyt niin paljon kuin toiseen suuntaan mennessä, mutta hienosti poni pysytteli isomman (eipä Valttikaan tosin mikään suuri ole) kaverin perässä. Ja käyttäytyminen oli jälleen 10! Erittäin ylpeä olen etenkin siitä kuinka maltillinen Pete on pysähdyksissä. Se seisoisi varmaan maailman tappiin asti paikallaan...


Sellaista siis eilen, sunnuntaina tosiaan Roskilden kanssa maastoilua ja Nöpin kanssa Ypäjälle! Pete saa luultavastikin sunnuntaina vain irtojuoksutuksen maneesissa.

2 kommenttia :

  1. minkä aikaan yleensä alotat päiväsi ratsastamiset?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neljän aikaan, kun pääsen lähtemään tästä kotoa miehen tultua töistä. :)

      Poista